Java vs. Objective C
Java ja Objective C ovat kaksi suosittua ohjelmointikieltä, joita on käytetty kaikkialla ohjelmistokehitysalalla siitä lähtien. Siitä, onko Java vai Objective C monipuolisempi, siirrettävämpi ja intuitiivisempi ohjelmointikieli, käydään paljon keskustelua. Vaikka niillä on joitakin yhteisiä piirteitä, ne eroavat toisistaan myös monin tavoin merkittävästi.
Sekä Javalla että Objective C:llä on omat ainutlaatuiset ominaisuutensa ja etunsa, ja kehittäjien on valittava käytettävä kieli projektin erityistarpeiden perusteella. Java on yleisemmin käytetty kieli sen oliopohjaisuuden vuoksi. Samalla Objective C on alemman tason kieli, joka tarjoaa suoremman kontrollin taustalla olevaan alustaan. Seuraavassa vertaillaan näitä kahta kieltä muutaman muun tärkeän parametrin avulla, jotka on esitetty jäljempänä.
- Syntaksi
- Alustan riippuvuus
- Oppimisen helppous
- Muistin jakaminen ja hallinta
- Tietotyypit
- Poikkeusten käsittely
- Kirjasto- ja kehystuki
- Suorituskyky ajon aikana
- Konstruktorit ja koodin uudelleenkäytettävyys
1. Syntaksi
Syntaksi on yksi merkittävimmistä kielten välisistä eroista. Java käyttää C-tyylistä syntaksia, joka sisältää aaltosulkeita ja puolipisteitä, mikä tekee koodista luettavampaa ja ymmärrettävämpää. Sen syntaksi on peräisin C++:sta (useimmille kehittäjille tuttu kieli). Objective C:n ainutlaatuista syntaksia, jossa käytetään hakasulkeita viestien lähettämiseen objekteille, on kuitenkin selvennettävä aloittelijoille. Se perustuu ensisijaiseen C-kieleen.
2. Alustariippuvuus
Alustariippumattomuuden osalta Java voi toimia millä tahansa laitteella tai käyttöjärjestelmällä, johon on asennettu Java Virtual Machine (JVM). Tämä tekee siitä alustariippumattoman kielen verrattuna muihin kieliin. Tämä tekee monialustasovellusten luomisesta erittäin joustavaa ja suosittua. Toisaalta Objective C:llä on rajoitettu valikoima tuettuja alustoja, koska sen pääasiallinen sovelluskehityskäyttö on Applen iOS- ja macOS-alustoilla.
3. Oppimisen helppous
Vaikka oppimisen helppous vaihtelee henkilöittäin, sovelluskehittäjät oppivat yleensä ensin Objective C:n. Objective C:llä kehitetyt iPhone-sovellukset voivat ansaita parempia tuloja kuin Javalla kehitetyt Android-sovellukset. Jotkut kuitenkin väittävät, että Objective C on pohjimmiltaan vanhentunut ja että Java on paljon ”modernimpi” kieli. Objective C:n jaettujen otsikoiden ja DRY-violaation kaltaisille asioille on todellakin hyvin vähän käyttöä.
4. Muistin jakaminen ja hallinta
Ero muistinhallinnassa on ero niiden lähestymistavassa siihen. Java käyttää muistin jakamiseen ja hallintaan automaattista roskienkeräysmenetelmää, jossa JVM vapauttaa muistia automaattisesti keräämällä takaisin objekteja, joita ei enää käytetä. Useimmat ammattimaiset ohjelmoijat pitävät tätä menetelmää tehokkaampana kuin Objective C:n ”osoittimia” ja ”viitteiden laskentaa”.
- Koska Objective C perustuu viittausten laskentamekanismiin, ohjelmoijan on valvottava muistin käyttöä manuaalisesti pitämällä objekteja hallussaan ja vapauttamalla niitä. Tämä menetelmä on toisinaan hämmentävä kehittäjille.
- Objective C:n metodien palautusarvot eivät myöskään ole intuitiivisia, mikä on toinen syy, miksi sitä ei suositella.
- Jotta muisti ei tukkeutuisi iOS-sovelluksia koodattaessa, kehittäjien on jatkuvasti tarkistettava, että aiemmin varatut objektit poistetaan. Javaa käytettäessä tämä ei yleensä ole tarpeen.
5. Tietotyypit
Javassa on suuri määrä sisäänrakennettuja tietotyyppejä, mukaan lukien kahdeksan primitiivistä tyyppiä: boolean, char, byte, int, short, long, float ja double. Sen luokka- ja oliojärjestelmät helpottavat myös oliopohjaisen ohjelmoinnin käsitteitä. Objective C:n sisäänrakennettuja tietotyyppejä on sen sijaan vähemmän, ja kieli käyttää tietojen käsittelyyn pääasiassa objekteja ja luokkia. Se on jaettu neljään luokkaan: luetellut, johdetut, primitiiviset ja tyhjät tietotyypit.
6. Poikkeusten käsittely
Objective C:n ja Javan poikkeuskäsittelymekanismien välillä on myös eroja. Poikkeusten käsittely Javassa on yksi tehokkaista mekanismeista, joiden avulla voidaan käsitellä ajonaikaisia virheitä niin, että sovelluksen normaali kulku säilyy. Try-catch-finally-lohkoa käytetään poikkeusten käsittelyyn ja hallintaan, ja poikkeukset esitetään kielessä objekteina.
Toisaalta Objective C tarjoaa vankan joukon työkaluja ja menetelmiä poikkeusten käsittelyyn, mikä takaa sovellusten vakauden ja luotettavuuden. Se kuitenkin käsittelee poikkeuksia käyttämällä virheosoittimien ja paluuarvojen yhdistelmää, mikä voi johtaa monimutkaisempaan ja virhealttiimpaan koodiin.
7. Kirjasto- ja kehystuki
Javassa on laaja kirjasto- ja kehysekosysteemi, joka lisää toiminnallisuutta ja nopeuttaa ja tehostaa kehitystä. Sen laaja kirjasto pystyy hoitamaan monenlaisia tehtäviä, kuten web-kehitystä, tietokantayhteyksiä ja graafisen käyttöliittymän ohjelmointia. Vaikka Objective C:llä on laaja valikoima kirjastoja ja kehyksiä, se on suunnattu enemmän iOS- ja macOS-kehitykseen, ja siinä keskitytään erityisesti graafisiin käyttöliittymiin (GUI) ja Applen ainutlaatuisiin ominaisuuksiin.
8. Suorituskyky ajon aikana
Käännetty Objective C -ohjelmointikieli tarjoaa erinomaisen suorituskyvyn ajonaikana, mikä on erittäin hyödyllistä iOS-sovelluksia rakentaville kehittäjille. Java-koodien suorituskyky on yleensä alhaisempi, koska ne on käännettävä tulkkauksen lisäksi. Tämä ei kuitenkaan ole kovin suuri ongelma, koska se on yleisesti hyväksytty aloittelevien ohjelmoijien keskuudessa.
9. Konstruktorit ja koodin uudelleenkäytettävyys
Web- ja mobiilisovellusten kehittäjät suosivat uudelleenkäytettäviä koodikieliä. Objective C suoriutuu tästä mittarista paremmin. Tämä ohjelmointikieli mahdollistaa kaikkien samassa luokassa määriteltyjen alustajien uudelleenkäytön. ’Konstruktoreita’ tarvitaan muuttujien alustamiseen Javassa. Nämä niin sanotut ”konstruktorit” eivät ole uudelleenkäytettäviä, ja harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ne johtavat usein koodin päällekkäisyyteen. Objective C:ssä muuttujat voidaan alustaa kutsumalla tavallisia metodeja; ”konstruktoria” ei ole olemassa.
Objective C:n ja Javan välillä on siis eroja syntaksin, muistinhallinnan, tietotyyppien, poikkeusten käsittelyn sekä kirjastojen ja kehysten tuen suhteen. Nämä vaihtelut kiinnittävät huomiota kunkin kielen erityispiirteisiin ja osoittavat, miten hyvin ne soveltuvat tiettyihin kehitystarpeisiin. Tämä korostaa sitä, että sovelluksia suunniteltaessa ja kehitettäessä on tärkeää ymmärtää kunkin kielen vivahteet. Lisäksi se korostaa, että on tärkeää valita oikea kieli kyseiseen hankkeeseen.
Mielenkiintoisia linkkejä:
Hi, my name is Rahil. I work at YUHIRO Global and I help web agencies and software companies from Europe to build developer teams in India.