10 parasta käytäntöä turvalliseen ohjelmistokehitykseen
Tietoturvariskejä on kaikkialla, joten tietoturvan varmistaminen ohjelmistokehityksessä on väistämätön osa ohjelmistokehityksen elinkaarta (SDLC). Ainoa tapa saada se toteutumaan on suunnitella ohjelmistosovellukset alusta alkaen turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen, eikä käsitellä turvallisuusongelmia sen jälkeen, kun testauksessa on havaittu vakavia puutteita tuotteessa. Tämän lähestymistavan avulla voit tunnistaa mahdolliset uhat ja lieventää niitä ennen kuin ne aiheuttavat vahinkoa.
Se takaa myös kaikkien turvallisuusprotokollien ja -menettelyjen täsmällisen ja nopean täytäntöönpanon. Lisäksi näin estetään mahdolliset tietomurrot tai ilkivaltaiset hyökkäykset. Parhaita käytäntöjä kannattaa käyttää mahdollisten tietoturvauhkien ja -heikkouksien tunnistamiseen ja lieventämiseen ohjelmistokehityksen elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Tässä artikkelissa tutustutaan kymmeneen parhaaksi suositeltuun käytäntöön turvallisten ohjelmistojen kehittämiseksi, jotka ovat seuraavat:
1. Uhkamallinnus
Organisaatioiden tietotekniikka on yhä enemmän pilvipohjaista ja digitaalista, mikä lisää tietoturvaloukkausten riskiä niiden IT-järjestelmissä. Uhkakenttää laajentaa myös mobiililaitteiden ja esineiden internetin (Internet of Things, IoT) lisääntyvä käyttö. Vaikka hakkerointi ja hajautetut palvelunestohyökkäykset (DDoS-hyökkäykset) nousevat usein otsikoihin, myös sisäisiä uhkia voi esiintyä, kuten työntekijöiden yrityksiä varastaa tai manipuloida tietoja.
Myös pienemmät yritykset ovat alttiita hyökkäyksille; itse asiassa ne voivat olla haavoittuvaisempia, koska niillä ei ole riittäviä kyberturvallisuuden suojatoimia. Uhkamallinnus on yksi parhaista käytännöistä, joita voit toteuttaa tällaisten hyökkäysten välttämiseksi. Se on prosessi, jossa järjestelmät ja tiedot suojataan käyttämällä hypoteettisia skenaarioita, järjestelmäkaavioita ja testausmenettelyjä.
Uhkamallinnus parantaa kyberturvallisuutta ja luottamusta kriittisiin liiketoimintajärjestelmiin paikantamalla haavoittuvuuksia, auttamalla riskien arvioinnissa ja suosittelemalla korjaavia toimia. Muita uhkamallinnuksen käytön etuja ovat muun muassa seuraavat:
- Osana prosessia luodaan tietovirtakaaviot ja graafiset esitykset hyökkäysreiteistä, ja varat ja riskit priorisoidaan vastaavasti. Näin IT-tiimit saavat syvemmän ymmärryksen verkkoarkkitehtuurista ja tietoturvasta.
- Prosessiin osallistuu lukuisia sidosryhmiä, ja niiden osallistuminen auttaa luomaan tietoisuutta kyberturvallisuudesta kaikkien osapuolten perusvalmiuksina.
- Yritykset voivat kohdentaa henkilöstö- ja budjettiresursseja tehokkaasti mallintamalla uhkatietoja, joiden avulla ne voivat priorisoida tietoturvariskit.
2. Turvallinen ohjelmistokoodaus
Turvallinen koodaus on toinen tekniikka, jolla ohjelmistoja voidaan kehittää turvallisesti. Siinä kirjoitetaan lähdekoodia ja ohjelmistoja, jotka on suojattu verkkohyökkäyksiltä. Kehittäjät noudattavat koodia kirjoittaessaan erilaisia standardeja tai koodauskäytäntöjä, kuten OWASP:n ohjeiden noudattamista, asianmukaisen syötteen validoinnin toteuttamista, dynaamisen sovellusturvatestauksen (DAST) suorittamista ja monia muita.
Ottamalla käyttöön turvalliset ohjelmistokoodauskäytännöt voit estää yleiset tietoturva-aukot, kuten puskurin ylivuodon, SQL-injektioiden ja ristikkäisten sivustojen skriptauksen. Näillä tekniikoilla voit myös yksinkertaistaa koodia, mikä helpottaa virheenkorjausta ja ylläpitoa. Lisäksi se varmistaa, että ohjelmistosi on alan sääntöjen mukainen.
3. Koodin tarkistus
Sovelluksen lähdekoodi tutkitaan manuaalisella tai automaattisella prosessilla, jota kutsutaan turvalliseksi koodin tarkistukseksi. Tämä menetelmä on toinen hyvä tapa tunnistaa koodissa mahdollisesti olevat tietoturva-aukot tai haavoittuvuudet. Koodin tarkistuksessa etsitään myös loogisia virheitä, arvioidaan, miten määrittely on toteutettu, ja tarkistetaan tyylistandardit. Kooditarkastuksia on kahta eri luokkaa: automaattisia ja manuaalisia.
- Työkalun käyttäminen sovelluksen lähdekoodin automaattiseen tarkistamiseen virheiden varalta ennalta määritettyjen sääntöjen perusteella tunnetaan nimellä ”automaattinen koodin tarkistus”.
- Lähdekoodin ongelmat voidaan löytää nopeammin automaattisella tarkistuksella kuin manuaalisella tarkastuksella.
- Manuaalisessa koodin tarkistuksessa ihminen lukee lähdekoodin läpi rivi riviltä etsien haavoittuvuuksia. Se tekee koodauspäätösten asiayhteydestä selkeämmän.
- Vaikka automaattiset työkalut ovat nopeampia, ne eivät pysty ottamaan huomioon kehittäjän aikomuksia tai yleistä liiketoimintalogiikkaa. Manuaalisessa tarkistuksessa tarkastellaan tiettyjä asioita ja se on strategisempi.
4. Turvallisuuden testaus
Tietoturvatestaus on toinen tärkeä käytäntö ohjelmistosovellusten tietoturva-aukkojen havaitsemiseksi ja korjaamiseksi. Tämän toimenpiteen päätavoitteena on varmistaa ohjelmistojen turvallisuus pahantahtoisia hyökkäyksiä, luvatonta käyttöä ja tietomurtoja vastaan. Siinä tarkistetaan, että ohjelmisto on turvallisuusstandardien mukainen, arvioidaan turvamekanismeja ja -ominaisuuksia sekä tehdään tunkeutumistestejä ja haavoittuvuustarkastuksia heikkouksien ja haavoittuvuuksien tunnistamiseksi.
Tietoturvatestauksen tavoitteena on tunnistaa tietoturvariskit ja antaa suosituksia niiden poistamiseksi, jotta ohjelmistosovelluksen kokonaisturvallisuutta voidaan parantaa. Testaajat jäljittelevät hyökkäyksiä todentaakseen nykyiset turvatoimet ja etsiäkseen uusia haavoittuvuuksia. Se auttaa ratkaisemaan tietoturvapuutteet ennen ohjelmiston käyttöönottoa.
5. Turvallinen konfiguraation hallinta
Turvallinen konfiguraationhallinta on toinen tekniikka, jolla minimoidaan tietoturvariskit muuttamalla ja ylläpitämällä IT-järjestelmien konfiguraatioita. Sillä varmistetaan, että ohjelmistojärjestelmät otetaan käyttöön turvallisissa kokoonpanoissa. Luvattoman käytön riskin pienentäminen edellyttää verkkoasetusten, käyttöoikeuksien valvonnan ja muiden tietoturvaan liittyvien asetusten määrittämistä.
Se edellyttää myös perusasetusten muutosten seurantaa ja tarvittavien korjausten tekemistä niiden optimoinnin varmistamiseksi. Määräaikaisia tarkastuksia tekemällä turvallisuuskonfiguraation hallinta tunnistaa vertailuasetukset, tunnistaa poikkeamat ja suosittelee korjaavia toimia.
6. Kulunvalvonta
Pääsynvalvontastrategioiden toteuttaminen on välttämätöntä ohjelmistokehityksen turvallisuuden lisäämiseksi. Näillä tekniikoilla suojataan ohjelmistojärjestelmän arkaluonteisia resursseja ja toimintoja luvattomien henkilöiden tai tahojen pääsyltä. Tähän sisältyy käyttäjien todennus- ja valtuutusmekanismien sekä roolipohjaisen pääsynvalvonnan toteuttaminen.
Nämä tekniikat auttavat pysäyttämään haitallisen toiminnan, luvattoman pääsyn ja tietomurrot. Ottamalla käyttöön vahvoja pääsynvalvontaprotokollia kehittäjät voivat vähentää tietoturvariskejä ja suojata elintärkeät tiedot ja järjestelmät mahdollisilta hyökkäyksiltä.
7. Säännölliset päivitykset ja korjaukset
Tietoverkkorikolliset ottavat todennäköisemmin kohteekseen vanhentuneet ohjelmistot, koska he voivat hyödyntää haavoittuvuuksia, jotka on löydetty mutta joita ei ole vielä korjattu. Käyttäjillä on nyt suurempi mahdollisuus joutua taloudellisten tai muiden henkilökohtaisten tietojensa vaaraan. Tietoturva-aukkojen korjaamiseksi ja tietoturvaloukkausten todennäköisyyden pienentämiseksi sinun on käytettävä ohjelmistopäivityksiä ja -korjauksia säännöllisesti. On erittäin tärkeää pitää kaikki järjestelmän ohjelmistokomponentit ajan tasalla tietoturvakorjausten ja -päivitysten kanssa.
8. Turvallisuuskoulutus
Tietoverkkoturvallisuuskoulutuksen saaneet työntekijät pystyvät paremmin ymmärtämään verkkohyökkäyksiin liittyvät vaarat ja vaaratekijät. Antamalla henkilöstölle tiedot ja kyvyt tunnistaa mahdolliset kyberuhat, organisaatiot voivat vähentää huomattavasti todennäköisyyttä joutua hyökkäyksen kohteeksi.
Näin ollen kehittäjien ja muiden ohjelmistokehitysprosessiin osallistuvien henkilöstön jäsenten olisi osallistuttava säännöllisesti tietoturvakoulutukseen, jotta varmistetaan, että he ymmärtävät tietoturvan arvon ja turvallisen ohjelmistokehityksen parhaat käytännöt. Esimerkiksi OWASP-koulutus tarjoaa kehittäjille opetus- ja oppimateriaalia siitä, miten luoda turvallisia ohjelmistotuotteita.
9. Häiriötilanteiden tai kyberturvallisuuden häiriötilanteiden torjunta
Strateginen prosessi, jota yritykset, erityisesti IT- ja kehitystiimit, käyttävät käsittelemään ennakoimattomia tapahtumia tai palvelukatkoksia nopeasti, tunnetaan nimellä häiriötilanteisiin reagoiminen. Sen tavoitteena on minimoida kyberuhkien tai -rikkomusten aiheuttamat mahdolliset haitat ja palauttaa operatiivinen toiminta.
Vahinkojen rajoittamiseksi tai estämiseksi organisaatioilla olisi oltava virallinen suunnitelma, jossa kuvataan, miten tietoturvaloukkauksiin reagoidaan nopeasti. Se kattaa tehtävät, jotka liittyvät mahdollisten tietoturvaloukkausten havaitsemiseen, niiden vaikutusten lieventämiseen ja niistä toipumiseen.
10. Jatkuva seuranta
Jatkuvan seurannan avulla tietoturvaloukkaukset voidaan havaita ja niihin voidaan reagoida reaaliaikaisesti. Se tarkoittaa, että järjestelmälokeissa, verkkoliikenteessä ja käyttäjien käyttäytymisessä pidetään silmällä kaikkia merkkejä tietoturvaloukkauksista. CSM-työkalujen (Continuous Security Monitoring) avulla kehittäjät voivat havaita tietoturvauhkia ja reagoida niihin reaaliaikaisesti. CSM-työkalut keräävät tietoa useista eri lähteistä, kuten käyttäjän toiminnasta, järjestelmän tapahtumalokeista ja verkkoliikenteestä.
Artikkelissa käsiteltiin kymmenen suositeltavinta käytäntöä turvallisten ohjelmistojen kehittämiseksi. Organisaatiot voivat luoda ohjelmistosovelluksia, jotka ovat luotettavia, turvallisia ja tietoturvauhkia kestäviä noudattamalla parhaita käytäntöjä. Turvallisen koodin kirjoittaminen on vain yksi turvallisen ohjelmistokehityksen osa-alue. Siihen kuuluu kaikki ohjelmiston suunnittelusta sen toimittamiseen.
Yrityksesi on laadittava perusteellinen suunnitelma turvallisten kehityskäytäntöjen sisällyttämiseksi päivittäiseen toimintaan. Se auttaa sinua tekemään tietoturvasta kaikkien vastuun, jotta siitä tulee olennainen osa jokaisen henkilön työtä, joka liittyy ohjelmistokehityssykliin.
Mielenkiintoisia linkkejä:
Mikä on turvallinen ohjelmistokehityksen elinkaari?
Turvallisen ohjelmiston kehittäminen
Hi, my name is Rahil. I work at YUHIRO Global and I help web agencies and software companies from Europe to build developer teams in India.